KUN NÄIN ENSIMMÄISEN KERRAN, ETTÄ NETTIBISNES VOI OLLA ISOA

Aloitin netti- ja mobiilipalveluiden parissa touhuamisen reilut 15 vuotta sitten Lontoossa. Ensimmäiset työni olivat kesäduuneja ja osa-aikaisia pestejä, joilla rahoitin opiskelijaelämää suurkaupungissa.

Halusin tehdä nettipalveluita, koska olin innoissani siitä, miten pääsin netissä niin välittömästi vaikuttamaan siihen, mitä ihmisille tarjottiin.

Suunnittelin ja tein sisältöjä muun muassa Schoolsnet.com -verkkopalveluun. Sen perustanut isä-teinipoika -tiimi oli myynyt edellisen jalkapallosivustonsa Disneylle miljoonakaupassa ja aloittanut rahoilla peruskouluikäisten lasten oppimista tukevan nettipalvelun.

Opiskelin Lontoon yliopistossa viestintää ja antropologiaa eli ihmistutkimusta. Erityisesti antropologian avulla tajusin, miten monilla eri tavoilla ihmiset eri kulttuureissa hahmottivat maailmaa ja toimivat näistä hahmotuksistaan käsin. Tästä ymmärryksestä on ollut paljon hyötyä, kun olen pähkäillyt, miten palvella erilaisia asiakkaita verkossa paremmin. Tai miettinyt, minkälaisessa tekemisen kulttuurissa syntyvät menestyksekkäimmät digitaaliset bisnekset.

Yliopiston jälkeen kehitin nettikauppaa pienessä kustannusyhtiössä ja tein sisältöjä parille verkkosivustolle. Muutaman kuukauden kuluttua pääsin mukaan isoja tv-tuotantoja tekevän Endemol-tuotantoyhtiön nettitiimin.

Teimme netti- ja mobiilipalveluita miljoonayleisöille muun muassa Big Brother -ohjelman yhteyteen Channel 4:lle ja kykyjenetsintäohjelmaan BBC:lle.

Päivittäiset tv-ohjelmat, 24 tuntia vuorokaudessa toimivat suorat nettilähetykset, monta kertaa tunnissa päivittyvät uutiset netti- ja mobiilisivustoille, yleisöäänestykset ja maailmantähtien vierailut tekivät ohjelmista ilmiöitä. Ne hallitsivat ihmisten puheita, ajankäyttöä ja muuta mediatilaa kuukausien ajan.

Samalla ne vahvistivat sen, että netti ei ollut mitään näpertelyä, vaan todellista bisnestä. Sekä mainostajat että tavalliset ihmiset olivat valmiita maksamaan sisällöistä yhteensä kymmenien miljoonien arvosta, kun ne olivat juuri heille tarpeeksi kiinnostavia.

Ympäri vuokauden eri päätelaitteissa pyörineet ohjelmat eivät olisi onnistuneet, ellei iso ja osaava tiimi olisi pelannut yhteen tiiviisti koko tuotannon ajan.

Tuolloin opin, miten tärkeää on, että jokaisella tiimin jäsenellä on selkeä tarkoitus yhteisen vision toteuttamisessa. Tämän tärkeys korostui entisestään aina, kun tiimeissä oli sekä perinteisen liiketoiminnan että digitaalisten palveluiden erityisosaajia.

HAASTEITA JA ONNISTUMISIA MEDIAN DIGITALISAATIOSSA

Ensimmäiset vuodet netti- ja mobiilipalveluiden parissa olivat intensiivistä ja hauskaa aikaa. Totuin tekemään töitä kovassa paineessa ja purkamaan paineet railakkaissa loppubileissä.

Uudenlaisia haasteita oli kuitenkin edessä, kun muutin Helsinkiin 2000-luvun puolivälissä.

Arvelin, että isot tv-ohjelmat netti- ja mobiilipalveluineen saavuttaisivat pian myös Suomen. Näin siinä olevan saumaa tarjota osaamistani. Samalla voisin kokeilla, viihtyisinkö kotimaassa pidemmän aikaa. Aloitin työt MTV3:lla ja Subilla. Vedin tiimejä, joissa kehitimme muun muassa Suomen Big Brotherin ja Idolsin netti- ja mobiilipalveluita.

Olin tullut Helsinkiin täynnä intoa ja valmiina toistamaan Lontoossa näkemääni menestystä. Pian kuitenkin huomasin, että digitaalinen bisnes oli suomalaisessa mediassa usean askeleen jäljessä siitä, missä olin ollut mukana. Useat johtajat ja vastuuhenkilöt näyttivät pelkäävän, että netti pilaisi ohjelmat, karkottaisi yleisöt ja söisi olemassa olevan liiketoiminnan.

Otin torjunnat välillä liian henkilökohtaisesti, turhauduin ja väsyin. Mietin jopa, että palaisin Lontooseen tai suuntaisin jonnekin muualle.

Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että sain asioita eteenpäin silloin, kun pystyin näyttämään, että internet ei ollut viemässä pois mitään. Sen sijaan se oli tuomassa uusia tapoja käyttää ja tarjota sisältöjä sekä nykyisille että uusille yleisöille. Mikä tarkoitti myös uusia tapoja tehdä rahaa.

Monet myös arastelivat verkkopalveluihin liittyvää teknologiaa, joten aloin puhumaan siitä mahdollisimman selkokielisesti.

Tämä oli helppoa, koska en itsekään ollut teknologian erityisosaaja. Päätin jo aikaisessa vaiheessa, että kuulostan koodarien korvissa ennemmin tyhmältä ja kysyn suoria kysymyksiä ilman viimeisimpiä termejä kuin päästän eteenpäin teknisiä ratkaisuja, joiden vaikutusta palvelun toimintaan ja käyttäjän kokemukseen en ymmärtänyt kunnolla.

Pikkuhiljaa tv-puolella alettiin tottua netti-ihmisten osallistumiseen tuotantojen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kun aloin saada tv-puolen kollegoilta kommentteja, että joku bisnestavoite oli saavutettu odotettua nopeammin verkkopalvelun avulla, muistan ajatelleeni, että kyllä tästä saattaa vielä tullakin jotain.

Big Brotherin kaltaiset formaatit, joissa Suomen mittakavaassa suuret käyttäjämäärät maksoivat muun muassa nettisisällöistä ja mahdollisuudesta vaikuttaa ohjelman tapahtumiin, näyttivät, että online-kanavat olivat merkittävä uusi alue mediabisneksessä.

MITÄ NOKIA OPETTI

Media-alan vuosien jälkeen siirryin 2007 Nokialle kehittämään verkkopalveluita. Nokia oli muutamaa kuukautta aikaisemmin ilmoittanut haluavansa internet-yhtiöksi. Minua kiinnosti päästä kehittämään palveluita, joilla oli käyttäjiä ympäri maailmaa.

Ajattelin myös, että nyt on ainakin talo, jossa on rahaa ja resursseja tehdä asioita kunnolla. Pian kuitenkin huomasin, että tämä ei ole välttämättä pelkästään hyvä asia.

Nokiassa näin, että vaikka työkaluihin ja osaamiseen on varaa laittaa kymmeniä ja satoja miljoonia euroja, niin digitaaliset palvelut eivät välttämättä menesty, jos muut asiat ohittavat pyrkimyksen palvella asiakkaita jatkuvasti paremmin.

Nokialla vietetyt pari vuotta vahvistivat käsityksiäni siitä, mitkä ovat digitaalisten palveluiden menestyksen kulmakiviä:

  • selvittää, ketä entiset, nykyiset ja tulevat digitaaliset asiakkaat ovat ja mitä ongelmia heillä on
  • miettiä, miten asiakkaiden ongelmia voi ratkaista digitaalisten palveluiden avulla niin, että ongelmat tulevat ehkä ensimmäistä kertaa kunnolla heille itselleenkin näkyviksi
  • tutustua asiakkaisiin koko ajan paremmin keräämällä heiltä tarvittavaa tietoa, huolehtimalla tiedostasi kuin omastasi ja käyttämällä sitä vain heidän auttamiseensa entistä paremmin
  • varmistaa, että teknologialla ratkaistaan asiakkaiden ongelmia, ei päinvastoin
  • varmistaa, että yrityksessä työskentelevät ihmiset pääsevät antamaan merkityksellisen panoksen digitaalisen liiketoiminnan arvon kasvattamiseen

VOINKO AUTTAA SINUA?

Viimeiset viisi vuotta olen auttanut asiakkaitani digitaalisen liiketoiminnan ja palveluiden kehittämisessä yritykseni ja yhteistyöverkostoni kautta.

Olen usein törmännyt mm. näihin alla oleviin tapoihin lähestyä digitalisaation johtamista ja nähnyt, kuinka ne estävät saamasta aikaan kestäviä tuloksia:

  • Digitalisaation mahdollisuuksia ja niiden hyödyntämisestä seuraavaa arvoa ei osata hahmottaa

Koska digitaalisten kanavien avulla ihmisten ongelmia voidaan ratkaista uusilla tavoilla, voidaan niiden avulla luoda kokonaan uusia markkinoita.

Majoituspalvelu Airbnb sai alkunsa, kun sen perustajat majoittivat konferenssivieraita asuntoonsa hotellien ollessa täydet ja tekivät asiasta nettisivut. Nyt palvelun avulla voi yöpyä yksityisasunnoissa ja muissa ainutlaatuisissa paikoissa ympäri maailmaa. Tällä hetkellä Aibnb:n arvo on yli 20 miljardia dollaria.

  • Liiketoiminnan digitalisaatio jätetään jonkun muun hoidettavaksi

Jos emme tiedä, mihin meidän kannattaisi digitaalisen liiketoiminnan johtamisessa keskittyä, jätämme sen helposti jonkun muun hoidettavaksi. Kuten viestinnän, jonkun nimikoidun työryhmän, Chief Digital Officerin tai digitaalisen tiimin.

Tämä lähestyminen yleensä vain vahvistaa organisaation siiloutumista. Asiakkaiden palveleminen mahdollisimman saumattomasti sekä perinteisissä että digitaalissa kanavissa jää eri yksiköiden selviytymistaistelun jalkoihin.

Olemme kuullet sanottavan, että kaikki, mikä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan. Siksi jokaisen johtajan on tärkeää ottaa digitalisaatio myös omalle agendalleen ja selvittää, mihin juuri hänen pitää strategisesti keskittyä, jos hän haluaa onnistua digitaalisen bisneksen johtamisessa.

  • Digitaalista liiketoimintaa yritetään tehdä samalla tavalla kuin perinteistä liiketoimintaa

Monesti tämä tarkoittaa sitä, että digitaalista liiketoimintaa yritetään tehdä olemassa olevien tuotanto-, markkinointi- ja asiakaspalveluprosessien kautta. Se voi myös tarkoittaa, että digitalisaatio yritetään saada tapahtumaan työkalut eli teknologia edellä.

Digitalisaatiossa on kyse muutoksesta ajattelun ja tekemisen tavoissa eli muutoksesta yritysten ja koko liiketoiminnan tekemisen kulttuurissa. Sekä digitaaliset asiakkaat että työntekijät ovat erilaisia kuin perinteiset. Jotta digitaalisena aikana voi tehdä menestyksekästä liiketoimintaa, asiakkaita täytyy palvella ja työntekijöitä johtaa uusilla tavoilla.

Mikäli haluat vaihtaa ajatuksia näistä uusista palvelemisen ja johtamisen tavoista sekä muista digitaalisen liiketoiminnan menestystekijöistä, tapaisin sinut mielelläni maksuttomassa, tunnin mittaisessa sparrauksessa. Tapaaminen ei sido sinua mihinkään.

Tavoitat minut sähköpostiosoitteesta marika@marikavepsalainen.fi ja numerosta 050 575 9928.

Jos jaksoit lukea tarinani tänne asti, kiitos sinulle!

Kaikkea hyvää toivottaen,

Marika Vepsäläinen
Helsingissä kevättalvella 2015